YHÄ JUMALOIN

Rakastettuni.
Sinun uteliaisuutesi
intohimosi kaikki!

minussa ei mitään
kun kirjat on luettu
jumalointia vain

ja sinä
tuhlasit kernaasti
viinin ja hunajan

nuolit reunoilta
ja valutit pullon
käsi taskussasi

maailma näyttää vieraalta
lupiinin lehden alta
mikä tekosyy olla
kasvamatta

***


NUORUUSMUISTO

Miksi palaisin vielä noihin rappukäytäviin?
portaita kasapäin
vieraita ovia kauan sitten suljettuja
sinä seinää vasten nojaamassa
                 minä painautumassa
                 tunkkaisen sarkasi karkeaan harhaan
inhoten
sysään sinut yltäni kuin hikisen kouraisun
kuumuuden näivettämältä nänniltä

***


VIELÄ KERRAN

Takana päin
tulevien lyhdyt himmenneet
tuskin ohitettuja muistellen

kiirehdin

valuu lupiinin lila asfalttiin
minä vesien välissä
vihreän valon vaikutukselle
alttiina

mutkan takana
vielä yksi ensi suudelma.

***

ARMO

Se on viha,
joka elämää tuhoaa.
Ja rakkaus uhoaa
eikä liha.
Järkeä lainkaan
olevassa
Ja mitä sainkaan?
olen hukassa.

***


ARKI

Sängyn jouset levossa
sohvanpainaumassa sinä
minä kättelemässä peilikuvaani
eikä kukaan jaksa enää sytyttää valoja
mutta pyhä! pyhä kumahtaa
kirkonkelloissa yhä

***

MIETE

Minä mietin
miksi syysaikaan
takkini käärin
tiukempaan
kun keväisin
pari lämpöastetta

saa sekaisin


***

Voi, enhän minä kaipaa rakkautta, sanoin
ja puhalsin savurenkaan kauemmaksi,
nostin jalan polvelle ja nojasin kyynärpäällä reiteeni.
Tuhka sihahti piharatamon lehdelle,
maisema kirveli pitkän aikaa.
Mitä sinä siitä olisit ymmärtänyt, mies,
joka katsoit lintuja silmästä silmään.

***


Joka kerta kun ovi paukahtaa
talo heilahtaa vähän sijoiltaan,
ja ristiveto käy yhä vahvemmin
mitä tarkemmin sitä tukitaan.
Nousee aamu ajallaan
ja kuu kiertää katsomaan
kuinka kohmeissaan makaa vuoteessaan
tuo hahmo, jota huojuttaa kuin taloaan
ei valoaan saa palamaan, kai koskaan
palaamaan.

***

Olen kuollut jo aikoja sitten
maatunut huomaamatta
elänyt kuin muisto
sinun kauttasi
heidän pienien varpaidensa
jokaisessa askeleessa
poljettu, tasoitettu
turvallinen Äitimaa
jonka voimat ovat ehtyneet
etsin minua sieltä
avoimesta haudasta
kivestä, jossa ei ole nimeä.

***